|
 Reunanvuolu v. 1932 © Museovirasto
Tervatynnyri oli täsmälleen tietyn mallinen ja kokoinen (125 litraa eli ns. Rostockin mitta) standardiastia, jonka tuli täyttää tarkasti sekä koolle, että lujuudelle asetetut vaatimukset. Tynnyri tehtiin lohkomalla tehdyistä mäntylaudoista, jotka höylättiin kaareviksi ja päistään hieman kapeammiksi, jotta ne vanteilla kiristettäessä puristuivat tiiviisti toisiaan vasten. Varsinaisia tynnyrilautoja oli yleensä n. 13 kpl ja tynnyrin päätylautoja 3kpl. Päätylautojen tuli aina olla pystysuorassa tapin ollessa ylöspäin. Näin tynnyri kesti laivoissa päällekkäin lastaamisen. Sanottiinkin, että vain tyhmä tynnyrintekijä teki ristipäätynnyrin. Kuusen näreestä tehtyjä vanteita oli aina 8 kpl. Tynnyrin tuli kestää kuljetus tervahaudalta veneelle hevosvetoisilla "palkkuilla" , joissa kaksi tynnyriä toimivat ikäänkuin rattaina ja tämän vuoksi vanteiden tuli olla lujaa tekoa. Yksi mies valmisti n. kolme tynnyriä päivässä. Tosin jonkun kerrotaan tehneen jopa toistakymmentä tynnyriä päivässä. Kun tynnyrit olivat valmiit kutsuttiin paikalle ruunaaja, joka tarkasti ja leimasi tynnyrin erityisellä ruunausraudalla. Ruunaajana saattoi toimia esimerkiksi pitäjän nimismies. TYNNYRIN MITAT: tilavuus 125 litraa ("Rostockin mitta") korkeus 77cm (31 vanhaa tuumaa) halkaisija 53 cm 
| | | | | | | |
|